Sakari Soininen

Mestariperinteen symboliikkaa

Artikkeli on alunperin julkaistu Töölöläinen-lehdessä nro 18/2023.

Ylioltermannin käädyssä esittäytyy käsityöläisten taidokas, mutta mutkikas polku ja vankat perinteet.

Oppipojasta mestariksi valmistutaan pitkän tien kautta suorittamalla erikoisammattitutkinto, joka huipentuu kokeneiden mestareiden arvioimaan näyttökokeeseen. Mestarit, joita on joka lähtöön, yhdistää intohimo käsityöammattiin ja mestariaatteen vaaliminen, johon lukeutuu myös kädentaitojen opettaminen seuraavalle sukupolvelle.

Sujuvan arjen apuna on vaikkapa parturimestari ja nuohoojamestari. Monen ammatistaan ylpeän käsityöläisen työhuoneen seinällä komeilee mestarin kunniakirja. Eivät he plakaateilla ylpeile varsinkin, kun työnlaatu puhuu aina puolestaan, mutta jos sellaisen asiakas siellä huomaa, hän voi olla melko varma tämän käsityöammattilaisen taidoista ja omistautuneisuudesta. Kun ensi kerran piipahdatte vaikkapa vaatturi-, mallimestari-, kultaaja- tai kultaseppämestarin ateljeehen, voitte silmäillä mitä seinälle on ripustettu.

Mutta mikä kumma on ylioltermanni? Arvostettu Ylioltermanni on ammattikuntansa vanhin ja oman mestarikiltansa ylimmäinen henkilö.

Jokainen ihminen täällä Helsingissä törmää laaja-alaisten mestareiden aikaansaannoksiin. Maalarimestari on pukenut talon kauniin sävyiseksi.
Verhoilijamestarin pajalla rakas huonekalu on saanut uuden elon taiten verhoiltuna. Suutarimestari huolehtii, että jalkineet on kuosissa, ja jos aivan uudet kengät haluaa, niin ne voi teetätyttää jalkinemestarilla. Vaatturimestarilta voi tilata taatusti hyvin istuvan puvun, aikaa kestävän vaatteen. Mestareita on melkein kaikilla käsityöaloilla.

Mestarit kuuluvat oltermannin johtamaan paikalliseen mestarikiltaan, joita Suomessa on 12 kappaletta. Killat ovat edustettuina valtakunnallisessa Mestarikiltaneuvostossa, jonka puheenjohtaja on tarmokas ja aikaansaava ylioltermanni Pirjo Savolainen. Hän on etutöölöläinen nahka- ja turkisalan yrittäjä sekä mallimestari.

Mestarikiltaneuvoston kuluvan vuoden toiminnan painopisteissä korostuu muun muassa osaamisen taso ja työvoiman saatavuus sekä oppisopimukseen perustuvan, käytännön ja teorian yhdistävän mestari-kisälli-mallin edistäminen. Mikä sen parempi nuorelle oppijalle kuin päästä mestarin oppiin. Eivätkä vanhatkaan mestarit kangistu kaavoihin, sillä oppiminen on elinikäinen ilo. Luonnollisesti käsityöammatteja edistävän järjestön tärkeisiin tehtäviin lukeutuu yhteydenpito esimerkiksi Suomen yrittäjiin ja opetushallitukseen.

Jyväskylässä pidettiin viime toukokuussa valtakunnallinen Mestarimöötti, jonne oli saapunut satakunta monen eri alan mestaria.

Ylioltermanni Pirjo Savolainen on sonnustautunut asemansa edellyttämään arvovaltaiseen purppuranväriseen viittaan ja viininpunaiseen hattuun, jota komistaa mestareiden kokardi. Hänen olemuksensa täydentää jylhä kääty, jonka keskiössä on kultainen M-kirjain. Ylioltermannin komea kääty paljastettiin Mestarimöötissä.

Ja kun mestareista on kyse, mitään ei ollut jätetty käädyn suhteen sattuman varaan, vaan käädystä järjestettiin viime vuonna suunnittelu- ja toteutuskilpailu. Kandidaateissa oli määrä näkyä Mestariperinne ja -aate mestaritasolla toteutettuna. Kutsukilpailun voittajaksi määriteltiin kultaseppämestarit Chao Hsien Kuo ja Eero Hintsanen ehdotuksellaan Polku.

Hopeasta valmistetussa visuaalisesti jykevässä käädyssä esittäytyy perinteinen käsityötaito kuten vasarointi, mutta myös moderni teknologia. Kultaseppämestarit ovat hyödyntäneet 3D-tekniikkaa, jolla on valmistettu käädyn osia. Käädyn M- kirjaimessa esittäytyy harvinainen korealainen keum-boo-kultaustekniikka.

Käädyn työnimi on ollut Polku, joka kuvastaa käsityöläisen pitkää kulku-uraa mestariksi. Oman polkunsa kulkijan tie on harvoin suora ja tasainen. Jylhästi polveilevassa käädyssä yhdistyy perinteinen mestariaate ja -perinne sekä moderni toteutus. ”Kääty kertoo parhaiten tarinaa siitä kuinka mestarius nojaa perinteisiin, mutta haluaa elää vahvasti nykyhetkessä,” kultaseppämestarit sanovat.

”Mikä on se voima, joka saa ihmisen hakeutumaan käsityöalalle? Sattuma vai tarkka harkinta. Kutsumus vai ajautuminen”, ylioltermanni Savolainen pohti juhlapuheessaan. Savolaiselle käsityöammatti on ollut suuri onni. ”Mikään päivä ei tunnu työltä ja saan harrastaa niin pitkän päivän kuin haluan. Vapaus ja työntekemisen ihanuus voittavat tässä ammatissa”, hän kiteyttää. Tähän voi lisätä vielä ahkeruuden, jota Savolaisella on yllin kyllin. Pitkiksi venyneiden työpäivien jälkeen osallistuu vielä mestareiden yhteisten asioiden ja koko käsityöalan
edistämiseen suurella tarmolla.

Toimittaja: Sakari Soininen

Pirjo Savolainen on valittu 2021 Mestarikiltaneuvoston Ylioltermanniksi

3.3.2021
tiedotteesta voitte lukea lisää TÄÄLTÄ

Pirjo Savolainen on Helsingin Yrittäjänainen vuonna 2020

23.10.2020

Helsingin Yrittäjänaiset on valinnut mallimestari, tuotekehittäjämestari Pirjo Savolaisen Helsingin Yrittäjänaiseksi vuonna 2020. Savolainen perusti yrityksensä Boutique Bigarre Nahka-Turkisateljeen marraskuussa 1985.

Vuoden Yrittäjänainen -palkinnolla yhdistys haluaa antaa tunnustusta yrittäjänaiselle, joka esimerkillään rohkaisee naisia kehittämään osaamistaan ja toteuttamaan unelmiaan.

– Pitkäjänteinen työ ja jatkuva kouluttautuminen on pitänyt kiireisenä mutta luonut samalla hyvän mallin ja liiketoiminnan edellytykset. Käsityöyrittäjän työssä on palkitsevaa, kun näkee asiakkaan ilmeestä, että työ on onnistunut. Tunnen iloa ja onnea työstäni joka päivä. Tällä hetkellä olemme taas kerran haasteiden edessä, mutta meissä naisissa on voimaa ja yhteenkuuluvaisuutta, jonka myötä voimme tukea toinen toisiamme. Olen saanut järjestötoiminnasta paljon apua, koulutusta ja laajan ystäväpiirin, Pirjo Savolainen kertoo.

Kivijalkamyymälää 35 vuotta pyörittäneellä Savolaisella on laaja vakiintunut asiakaskunta, johon kuuluu muun muassa eturivin esiintyviä taiteilijoita. Asiakkaita riittää ulkomaita myöten.

– Asiakkaita kiinnostaa yhä enemmän, missä nahkavaatteet on valmistettu ja mistä materiaalit ovat peräisin. Nahkavaatteiden valmistus suomalaisesta poronnahasta kotimaassa sekä vanhojen turkkien muodistus on tullut kestävän kehityksen myötä entistäkin suositummaksi. Nahka ja turkis ovat materiaaleina innostavia mutta haastavia, eikä ammattia voi tällä hetkellä opiskella ainakaan Suomessa. Olen pyrkinyt tekemään oman osani kouluttamalla työssäoppijoita ja kisällejä, Savolainen kertoo.

Helsingin Yrittäjänaisissa Pirjo Savolainen tunnetaan iloisena, rohkaisevana ja aktiivisena jäsenenä, joka on aina valmis kannustamaan ja tukemaan muita.